Father's Day

Jeans - Vero Moda/ Shoes - Skopunkten / Bag - 2nd hand/Pieces / Cardigan - 2nd hand/Gina Tricot / Shirt - Bikbok / Scarf - Seppälä / Watch - O.n.e

Ihana päivä. Ihanaa ruokaa ja ihana iskä! Takana huippu päivä iskän, appiukon ja papan kanssa. Alotettiin isänpäivä riennot käymällä ensin Nikon vanhempien luona juomassa ensimmäiset kakku-kahvit, höpöttelemässä niitä näitä ja ennen kaikkea toivottamassa hyvää isänpäivää. Sen jälkeen otettiin suunnaks Toivakka ja iskän kunniaks katettu ruokapöytä. Mun huippuhyvällä tuurilla unohin yhen tärkeimmistä nimittäin lahjan kotiin.. Mun perus tuuria. Tästä huolimatta saatiin onneks ruokaa ja iskälle riiti näin ens alkuun pelkkä lämmin halaus! Pappakin ilmesty paikalle ja sain viettää ihanan illan mun elämän supersankareitten kanssa. Miehiseen tyyliin ilta veitettiin kattomalla lätkää ja formulaa, juomalla päivän kuudennet tai seittemännet kupit kahvia ja syömällä huippu hyvää suklaakakkua. Mitään suurta ja mullistavaa päivä ei pitäny sisällään, mutta mulle riitti että sain viettää sen oman iskän kanssa. Toivottavasti muutkin sai viettää ihan päivän oman isän, isäpuolen tai papan kanssa! Mä ainakin vietin, ihanaa isänpäivää vielä kerran kaikille isukeille♥

Xmas -2013

TO EVERYONE!!

Jouluna syödään hyvää ruokaa hyvässä seurassa. Nautitaan rakkaiden ihmisten läheisyydestä ja yhdessä olosta. Lahjoja avataan ja niistä iloitaan. Iloitaan myös annetuista lahjoista, sekä niiden tuomasta ilosta saajalleen. Jouluna muistellaan vanhoja, nauretaan ja pelataan. Toisilla pukki vierailee tuomassa lahjoja ja lisäämässä lasten jännitystä, toisilla taas lahjat lepää kuusen alla, houkuttelee ja kiusaa niihin kohdistuineita katseita. Ennen kaikkea joulu on rauhanjuhla, jota kuuluu viettää niiden kaikista tärkeimpien kesken. Jouluna sotakirveet haudataan ja lopetetaan turhista murhetiminen. Se on ehkä ainoa päivä vuodesta, jolloin mieli on kevyt kuin sudenkorento, suu makea ja hymy huulilla voittamaton. Ihanaa ja rauhaisaa joulua kaikille ystäville ja lukijoille♥ 

-Katinkultaa-

Heloouuu kaikki ihanaiset ja terveisiä täältä Vuokatin perukoilta! Päästiin eilen onnellisesti muutamien eksymisten ja harhaan ajojen kautta perille omaan mökkiin. Vaikeuksien kautta voittoon eikös se niin mene ? Kello näytti jo aika hurjia lukuja ennen ku päästiin perille, joten ei kaupassa käynnin lisäks saatu mitään mullistavampaa aikaseks. Katottiin elokuva, herkuteltiin ja painuttiin matkarasituksen uuvuttamina unille "ihanaan" sänkyyn... Sänkyyn joka hetken torkkumisen jälkeen paljastukin yheks isoks ongelmaks. Kenen insinjöörin idea on kehitellä parisänky jossa sängyt on IRTI toisistaan. Ei hyvää päivää.. Loppu yö menikin sit siinä kun vuoroteltiin, että kumpi nukkuu millonki siinä "kolossa" eli lattian ja sängyn välissä :DD Katotaan mikä patentti kehitetään siihen täks yöks!

Torstai aamu, seuraava päivä, arkipäivä alko ihanasti rauhallisesti hyvän aamupalan saattelemana. Heräsin joku tunti ennen tuota yhtä unikekoa, laitoin aamupalan valmiiks Leikin kotiäitiä ja hyvää vaimoo ja herättelin sitte vasta Nikon. Ruoka oli hyvää ja kaikki meni siihen asti hyvin, kun alettiin suunnitelemaan päivän ohjelmaa.. Tarkotuksenahan oli lähtee urheilemaan salille ja sen jälkeen uimaan, mutta kappasperkele minä fiksuna pakkaamisen kuningattarena olin sitte jättäny ne bikinit pakkaamatta.... Siinä vaiheessa kirosin kaikki maailman asiat syvimpään ja tulisimpaan helvettiin mikä löytyy Noh, lähettiin sitten metsästämään bikineitä ympäri Katinkultaa ja sotkamoo, mutta eipä löydetty mistään. Päivä ois muuten ollu jo pilaalla, mutta tajusin että ei oltu käyty Sotkamon Sportiassa ollenkaan, joten vielä on toivoo huomenna löytää jotkut halvat rievut intiimialueitten suojaks. Tää on vaan tätä mun tuuria ja muistia! Päätettiin sitten vaan siirtää kuntosaleilu ja uinti huomisella ja tyydyttiin tänään vaan ostamaan kaupasta muumikahvia, vaahtokarkkeja ja hikoilevat huurteiset saunajuomiks, kävelylenkkiin joka kierti puolet vuokatin mökkialueesta ja pieneen kuntopiiriin olkkarin lattialla. Tultiin äsken saunasta, laitettiin takkaan tuli ja nyt lähetään kattomaan Taru sormusten herrasta - elokuvaa. Ällön siirappiselta kuulostaa, mut tää tietää sotaa sohvasta. Hyvää yötä ja palataan ehkä huomenna!

Hello autumn!

Hello kaverit! Tulin taas jakamaan muutamat ihanat syksykuvat parinpäivän taka teijän kanssa. Käytiin Nikon ja sen pikkuveljen kanssa sunnuntai-iltana ottamassa muutamat picturet tossa läheisessä puistossa. Oli kiva pitkästä aikaa ottaa myös yhteiskuvia Nikon kanssa, kun yleensä ollaan aina vaan kahestaan kameran kanssa liikkeellä :( Ainut miinus tässä retkessä oli vesisade, joka yllätti meijät just kun astuttiin ulos autosta! Niin meijän tuuria.. Saatiin onneks aika nopeesti noi kuvailut hoidettua, ettei jääty ihan sen pahimman kaatosateen alle. En tiiä tykkäättekö te tälläsistä siirrapisista syksysöpöilykuvista, mut ite ainaki tykkään!! Mulla on vieläki paljon ideoita takataskussa, jotka ainakin yritän toteuttaa vielä näillä ruskakeleillä ennen ensilumen tuloo. Säälin tota mun miekkosta, kun se joutuu aina mun riepottavaks näissä kuvauksissa.. Noo, mutta se joka leikkiin ryhtyy sei leikin kestäkööt. Terkut vaan sinne ruudun toiselle puolelle, kun luet tän kuitenki :D

Uus ja toinen jakso tätä lukuvuotta on nyt sitte virallisesti potkastu käytiin voikkarilla. Lukujärjestys sisältää liikunnankursseja x2, Bilsan 2-kurssin, joka on huhujen mukaan lukion vaikeimpia kursseja ellei vaikein... ougaad saa nähä miten tää bimbo oikeen siitä selviytyy, mut toivotaan parasta ja pelätään pahinta eikö nii ? Sitte ois vielä äikkä 4 ja enkku 5.. Hurjaa aatella, että noin ne kurssit vaan vähenee ja kohta ei oo jäljellä enää kun syventäviä ja kirjotuksiin valmistavia kursseja. Vastahan mää menin tohon ajantappohirviöön pelko persuuksissa opiskelemaan ja kohta mut jo potkitaan pois !?! Vanhat lähestyy päiväpäivältä ja mekko on vielä hakusessa. Abivaatteita aletaan tilaamaan vuodenvaihteessa ja kirjotuksia stressata viimestään loppu keväästä. Hullua tää elämä, vilisee ohi ku filminauhalla. Ei sillä ootan kyllä jo lukion loppua, ajokorttia ja täysikäsyyttä, mut hurjalta tää silti tuntuu :D Lähen tästä pällistelemästä tätä mun elämää facebookin ja instagramin kautta säkyyn unille, koska huomenna tiedossa piiiitkä päivä, ellen ota vähän omaalomaa loppupäivästä ;) Oon paha.

Alanyan kuninkaat.

Back to business! Palailtiin eilen tai oikeestaan tänään aamulla puol 7 aikaan takasin Suomeen ja Jyväskylään. Hurjaa ajatella että se kauan ootettu ja jännitetty matka on nyt sitte ohite.. Haikein fiiliksen tallustettiin eilen ulos hotellista, bussin kautta turkin lentokentälle ja kohti kotia. Kerkesin ton viikon aikana kiintyä jo Alanyaan ja sen ihanaan ilmastoon, Cleo south princessin uima-alataaseen ja mukavaan henkilökuntaan, turkin yöelämään ja merenrantaan, bazaarialueitten halpoja hintoja unohtamatta. Ei sillä, kotiin on aina kiva palata, mut kyllä mää vielä toisen viikon olisin tuolla palmupuitten katveessa viettäny. Matkaseuraki oli parasta laatuaan. Tää postaus nyt on tämmönen tiivistetty tunnelmalataus kera ihanian mallipictureitten. Parempi, turkki läheisempi postaus tulee kunhan saan valkattua tuolta 300 kuvan joukosta ne parhaat ja onnistuneimmat otokset ja kotiudun taas kerran reissusta. Huomenna nimittäin starttaa matkakeskukselta linkki kohti Helsinkiä. Siellä banjoilen seuraavat kolme päivää Oonan kanssa ja sitten takasin keski-suomeen. Oon kyllä yks matkamies, kokoajan menossa, mut hei tää on vaa elämää. Palaillaan muruset alanyan maisemissa ja helsingin reissun fiiliksissä sitte keskiviikkona. bye♥

Ps. Jos vaan viititte niin kertokaas haluutteko mitään postauksia ostoksista tai muuta mukavaa ? :*

six months later♥

Oon huomannu että mun viime postaukset on pyöriny aika paljon tän yhen sankarin ympärillä, mutta suurin osa mun töistä saadusta vapaa-ajasta on kulunukki just tän kyseisen ihmisen seurassa. Tällä postauksella on nyt kuitenki eri merkitys kun kertoo päivän kuulumisia tai muuta vastaavaa arkista hömpötystä. En oo hyvä kirjottamaan mitään näin "herkkää", koska aikasemmin ei oo ollu tarvetta tälläsille. Jotain tän tyylistä postausta on toivottukkin, enkä nyt oo varma toteutanko sen oikein, mutta yritän parhaani! Otsikko avaa aihetta varmaan jo vähän, mutta voisin silti valasta lukijoita vielä lisää...

Heinäkuun 1. päivänä tuli tasan puol vuotta täyteen kulunutta vuotta 2013 ja puol vuotta siitä kun Niko tuli sekottamaan mun päiväjärjestystä. Mun uus vuos alko tosi huonosti. Makasin sängyssä yöpaita päällä vielä seittemän aikaan illalla ja olin ihan varma että makaan koko uuden vuoden siinä. Sain kuitenki mun kaverilta puhelun, että tulisin sen ja parin muun kanssa ensin veturille ja lähettäis siitä sitten yhessä ettimään jotakin menoo. Ensimmäinen reaktio oli että en tiiä jaksanko enää lähtee mihinkään kun fiiliskin oli mikä oli.. Thanks god kuitenkin että lähin. koska fiksut voi jo varmaan päätellä, että "pariin muuhun" lukeutu myös tämä kuuluisa Niko.. Eipä ollu meijän ensimmäinen kohtaamispaikka kovinkaan romanttinen, mutta voihan se tarina alkaa vaikka postilaatikolta? 

Pääsin veturille ja ei ei ollu mikään "ensisilmäyksestä" juttu. Hädintuskin katottiin toisiamme silmiin tai puhuttiin toisillemme. Istuttiin siinä porukalla vähän aikaa ja miettiin mitä keksitään. Vähän ajan päästä sitte lähettiinki veturilta jatkamaan matkaa, kierrettiin muutamat eri pippalot ja loppujenlopuks löydettiin ittemme seisomassa pakkasessa aamu neljän aikaan keljonkankaan abc:n kohalta.. Oli helvetin kylmä eikä kyydistä kotiin oikeen ollu tietoo. Lopulta sain kuitenki hommattua itelleni ja parille muulle kyydin pois, mutta Nikon kohtalo oli vielä vähän arvotus. Ajattelin että eipä sitä voi sinne uloskaan jättää, joten korjasin pojan talteen ja lopulta sitte löydettiinki ittemme meiltä. Kello näytti jo viittä ellei kuuttakin. Tarkotus oli ensin, että niko menee kotiinsa yöks, mutta päätyki sitte mun viereen nukkumaan..

Aamulla oli vähän vaivaantunu tunnelma, kun tosiaan ei tunnettu toisiamme juuri ollenkaan.. Onneks tai ehkä ei niin onneks niko sai sitte kyydin aika nopeesti heräämisen jälkeen kotiinsa. Heti sen jälkeen ku ovi oli sulkeutunu ja tää yövieras kävelly siitä ulos mut valtas tosi tyhjä ja hölmö olo. Aattelin kuitenki että ei tästä varmaan mitään vois tulla, eihä me ees tunneta toisiamme. Jos ei muuta niin numero mulle oli jääny muistoks puhelimeen.. En tiiä mitä tää toinen osapuoli sillon ajatteli, mut muhun niko teki vaikutuksen. Pelottavan vaikutuksen.

Vähän aikaa mietin ja keräsin rohkeutta. Tein kuitenki aika nopeen päätöksen ja uskalsin ottaa sen numeron käyttöön mikä mun puhelimeen oli tallentunu ja lähettää Nikolle viestiä. Alussa meijän keskustelu oli niin kankeeta, että olin 100% varma että ei tästä mitään tule, vaikka jotain toiveita herättelinki jossai mun pääkopan nurkassa. Tutustuminen tuntu vaikeelta, vaikka toi välimatka nyt ei iso olekkaan. Ei vaan tuntunu luontevalta noin randomin alotuksen jälkeen pyytää toista kahville..
Jossainvaiheessa tapahtu kuitenki jotain ja alettiin puhua enemmän tai oikeestaan joka päivä. Tilanteet joissa nähtiin oli aina vähän outoja, yleisimpiä oli kaukalo ja bileet. Tai ainaki niin pitkään oli, kun kerran sitte eksyin Nikon luokse yöks. Sen jälkeen kaikki oikeestaan lähtiki menemään normaalilla tavalla eteenpäi.. Nähtiin ihan normaaleissa merkeissä, vietettiin toistemme luona öitä muutenki ku sattumalta ja tutustuttiin kunnolla toistemme vanhempiin. En oikeestaan osaa ees sanoo missä vaiheessa kaikesta tuli luonnollista. 

Ja noh.. Tässä sitä nyt ollaan. Puolen vuoden verran on takana yhteiseloo ja vaikka se nyt ei vielä mikään jumalaton määrä ookkaan, niin sen aikana on kerenny sattua ja tapahtua vaikka ja mitä. Mitään en kyllä kadu, paitsi ehkä jotain pieniä yksityikohtia, mutta tehtyä ei saa tekemättömäks ja ehkä ihan hyvä niin. Tää 1. päivä nyt ei  virallisesti olis meijän "vuosipäivä" eikä "kuukausipäivä", mutta loppujenlopuks onko sillä mitään merkitystä. Mitä väliä sillä virallisella päivällä on, koska kuitenki jo uudesta vuodesta asti tää sankari on ollu osa mun arkipäivää ensin pienissä määrin ja päiväpäivältä vaan enemmän ja enemmän. Mulle just tää ensimmäinen päivä on kaikista merkityksellisin, koska sen jälkeen kaikki on ollu omallatavallaan erilaista. Parempaa. 

Enää yheksän päivää ja me ollaan viettämässä lämpösiä lomapäiviä Turkissa altaan reunalla jotkut hikoilevat huurteiset kädessä. En vois enää keksiä parempaa tapaa juhlistaa kuluneita kuukausia ja Nikon 18-vuotis synttäreitä, kun yhessä jossain ulkomailla. Nyt mun on pakko heittääntyä lällyks ja todeta että ajatteli kuka mitä tahansa niin meikä ainaki rakastaa tätä uunoo kaikista sen vioista ja idioottimaisista ajatuksista huolimatta. Kiitos että jaksat kattoo mua huonoina ja hyvinä päivinä, olla tukena ja silti vittuilla mulle mun idioottimaisista toilailuista taukoomatta♥

Hey idiot, I love you♥

How many times can we break the rules ?

Vapaapäivät, kesätöitten parhaitapaloja! Mulla oli sunnuntaina vaan 7h työpäivä ja pääsin lähtemään jo ruhtinaallisen aikasin siinä kaheksan pintaan. Teboililta lähin suoraan Tiitustpohjaan Nikon luokse. Ehkä maailman helpottavin tunne on työpäivän jälkeen kävellä ulos ja miettiä että huomenna sulla on aikaa tehä mitä ikinä haluut. Ei tarvii miettiä lounastiskiä, vitriinin täyttöä, hampurilaisten täytteitä tai pöytien pyyhkimistä. Aahh.. helpotus!

Maanantaina kävin pitkästä aikaa Jyväskylän keskustassa kiertelemässä kauppoja ja voi jessus mitkä alennusmyynnit siellä oikeen olikaa käynnissä :o Olin varmaan jossain koomassa kun kolusin silmät kierossa ja kuola suupielistä valuen kaikkia ihanista vaatteista notkuvia rekkejä läpi! Mukaan ei kuitenkaan tarttunu kun tuo kuvissakin vilkkuva söpö laukku h&m:ltä hintaan 7€ ja heijastinliivin keltanen juoksutakki myös h&m:ltä 10€. Mun ois tarkotus mennä perjantaina pyörähtämää siellä uuestaan, että katotaan jos sillon löytys vielä jotain muuta ja toivotaan että ne pääsis sitte myös tänne blogiinki asti :D Alennusmyynnit on kyllä petollisia.. Mun pitäis nyt säästää rahaa ens viikon summer up:piin ja päiväpäivältä lähenevään turkinmatkaan! Voi jehna, en vaan millään malttas olla shoppailematta, jos joku kiva vaatekipale osuu kohalle..

Heti kun materialismionnellisuudesta oli selvitty ees jotenki, sain Nikon lähtemään mun kanssa ottamaan "muutamat" kuvat ulos. Päädyttiin sitte kuvailemaan tälle tutulle ja turvalliselle junaradalla. Ehkä pahin massakuvauspaikka ikinä, mutta no can do mä tykkään junaradasta yhdistettynä auringlaskuun. Kuvasaldo oli kyllä sen näkönenki että kuvia oli otettu ja voi jee sitä valinnanvaikeutta kun piti rueta miettimään mitkä julkasen täällä.. Näihin nyt kuitenki päädyin, vaikka omaan silmään tää postaus näyttää tosi sekaselta, mut aina ei voi voittaa.

Kuvailusession jälkeen katottiin Sofi Oksasen "puhdistus". En tästä toisesta kattojasta tiiä, mutta mun mielestä se oli jollain hämärällä tavalla hyvä, vaikka raakuutta, väkivaltaa ja oksennusrefleksiä tuottavia kohtauksia tästä leffasta löytyki oikeen kunnolla. Mutta minkäs teet jos oot vähän mieleltäs höperö. Kokonaisuudessaan siis ihan mieleenpainuva ja hyvä elokuva, suosittelen kaikille jotka ei tykkää kattella pelkästään romanttisia hömpötyselokuvia :)

Oon nyt kyllä lätissy taas ihan riittämisiin, joten voisin sanoo hyvät yöt ja siirtyä miettimään huomisen töitä ja perjantain vapaapäivää. ciao!