I found myself in wonderland

Kahvikuppi kaatuneena pöydällä. Se sama äkkipikainen, naurua hersyvä putkiaivo on taas lähteny kiireellä johonkin. Kaikki on sekaisin, keittiön tiskipöydällä homehtuu viikonvanhat ruokailuvälineet, pyykkiteline kenottaa puoliksi kaatuneena puhtaiden pyykkien painosta, tv:n musiikki kanava huutaa täysillä soittaen loppuun raiskattuja hittejä, pari taulua nojailee eteisen seinään odottaen vieläkin kiinnitystä. Jokainen asia tuntuu olevan vähän vinksallaan. Nainen ei selkeästi ole kasvanut vielä tarpeeksi näiden 20-vuoden aikana. Vuorotyö, kaksi koiraa, talo ilman vakituista miestä ja pahasti päähän pinttynyt juhlameininki ei todellakaan tunnu sulautuvan yhteen. Silti elämä tuntuu rullailevan ihan mallikkaasti eteenpäin. Turha haihattelu ja murhetiminen ei kuulu tämän naisen elämäntyyliin. Pitää elää joka hetkessä täysillä ja tarttua kaikkiin tarjottuihin tilaisuuksiin ja puoli tiessä ajatella "noh, kokemus se tämäkin". Ajatuskin minutilleen suunnitellusta aikataulusta ja tiukasta pankkivirkailijan asusta puistattaa naista. Rento, omaa silmää miellyttävä tyyli tukee elämäntyyliä kaikin tavoin. Mikään ei ole varmaa ja pysyvää. Joskus juodaan hienostuneesti viiniä ravintolassa ja välillä vedetään puistokännejä sadetakit päällä. Kaikkea laidasta laitaan ja laidan yli täytyy kokeilla. Elämäänsä tyytyväinen ja mielestään siinä onnistunut nainen, ei tarvitse ketään jakelemaan elämänohjeita tai määräyksiä. Joko pärjätään omillaan tai sitten ei ollenkaan. 

Kynttilä hento liekki valaisee huoneen. Pöydän molemmin puolin on asetettu lautaset, ruokailuvälineet ja tyylikkäät viinilasit. Jo puoliksi palaneen kynttilän vieressä komeilee pullo maan parasta ja kalleinta punaviiniä. Epätoivon, vihan ja pettymyksen aalto kulkee naisen lävitse kellon lyödessä jo kahdeksan. On kulunut jo kaksi pitkää tuntia sovitusta tapaamisajasta. Ajatus siitä, että mies ei saavukkaan paikalle on ajanut naisen tähän tilaan. Mustat nahkaiset korkokengät, jakkutakki ja tiukka kynähame lojuvat nyt maassa. Nainen kuljeskelee ympäri taloa pelkissä sukkahousuissa ja isossa t-paidassa. Meikit on itketty pilaalle ja kauan laitettu ja paljon vaivaa nähty kampaus on entinen. Tilalle on suutuspäissä kyhätty, melkein jo auennut nuttura. Nainen itkee ja menee keittiöön. Ottaa toisen viinilaisesta ja kaataa sen täyteen punaista lohtu juomaa. Ruoka on jo kerennyt jäähtyä, mutta vihan valtaamana hän vain lappaa täyden kauhallisen kylmää pastaa lautaselleen. Itkun ja vihan voimalla nainen ottaa haarukan käteensä ja alkaa syödä. Viimeinen haarukallinen huuhtoutuu viinin avulla alas. Lasi on taas tyhjentynyt. Haparoiden hän kaataa viinlasinsa jälleen täyteen punaista nestettä. Humala alkaa nousta päähän. Tekojen ja sanojen hallinta alkaa lipsua käsistä. Nainen ottaa puhelimen ja kirjoittaa humalapäissään sekavan ja vihaisen viestin miehelle. "viesti lähetetty" hetkeäkään hän ei sen lähettämistä kadu. Nauttii vaan lisää viiniä, mutta uni vie voiton ja nainen sammuu sohvalle tyytyväinen, voittajan hymy kasvoillaan...