Mission impossible

Ohho, sitähä on oltu melkeen ahkerana tän blogin kanssa.. Mua laiskempaa ja lusmumpaa bloggaria voi taas vaan hakee. Aloin lataamaan kuvia äsken buckettiin ja rupesin ihan tosissaan miettimään, että mitkäs ne mun leveydet ja muutki perus jutut oli mitä teen aina tällä postaukselle ennen sen julkasua. Ei voi enää mennä kovin vahvasti jos alkaa näinki ruutini asioita kelailemaan päässä tyylillä "mites tää nyt menikään.." Jos postauksen kirjottaminen tuntuu näi haastavalta nii voitte vaan kuvitella mut lukion matikan tunnilla O.o

Oon ollu viimeset viikot ihan ylistressaantunu, väsyny ja vittuuntunu ku perseeseen ammuttu karhu.. Voin nyt käsi sydämmellä todeta, että jos yhtään tunnet ittees lusmuks, aikaansaamattomaks tai muuten vaan laiskaks ihmiseks, niin älä ikinä suorita itsenäisenä mitään lukion kurssia tai ainakaan äidinkielen kurssia. Siitä ei oo mitään muuta kun harmia ja riesaa. Vähemmällä vaivalla ja stressillä pääset, kun istut ne sovitut tuntimäärät siellä koulun mukavalla puisella penkillä, kuuntelet sitä suomenkielen mystisyydestä höpöttävää maikkaa ja lasket minuutteja että pääset pois sieltä.. Puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä mua oottelee tossa se lähemmäs 30 äidinkielen tekemätöntä tehtävää, jotka pitäis saada valmiiks öö.. ennen ens viikkoo (?) eikä kiinnosta.

Kouluhääräilyn lisäks oon liikkuna ja urheillu ku hullu. Painosanalla hullu, koska oon urheiluhuuman takia sortunu muun liikunnan ohella myös HIIHTÄMÄÄN. Ei voi olla kaikki inkkarit kanootissa, varsinkaan jos sitä tekee isän 43 monoilla ja 7m pitkillä suksilla. Oli ihan mielenkiintoset hiihtohetket! Suosittelen kokeilemaan.

Otsikosta sanon sen verran, että sillä on tällä kertaa oikeesti jotain merkitystäki :D Meinasin nyt tässä noita kouluhommia paetakseni ja lisää muun läskeilyn päälle maatakseni kirjotella teille muutamat rästipostaukset, kahlata läpi viimeaikaset valokuvat, muokata niistä parhaimmat otokset ja viettää laatuaikaa ihan oman ihanan persoonani kanssa. Saa nähä saanko mitään aikaseks, mut aina voin yrittää. Kiitän, kuittaan, kumarran ja siirryn miettimään seuraavan postausken aihetta. Adio.