The last weekend..

...Ennen kun koulut alkaa. Hurjaa ajatella että tässä se kauan odotettu kesä nyt oli. Viimeks kaks kuukautta sitten sitä just ajatteli, että "nyt mun ei tartte herätä aamulla ärsyttävän kännykän herätyskellon ääneen ennen auringon nousua tai tallustaa yliväsyneenä raskaan koulupäivän jälkeen kotiin ja suurinpiirtein kaatua sänkyyn väsymyksen takia." Tässä sitä nyt taas ollaan. Lasketaan tunteja herätykseen, stressataan tulevaa koeviikkoo, ahdistutaan aamulla vaatekriisiin ja ootetaan perjantaita enemmän kun jouluaattoa ja sunnuntaina suurinpiirtein pidetään hautajaisia viikonlopulle. Näin se ainakin mulla menee, miten teillä ? Ei mut on tässä arjessa omat hyvätkin puolensa. Tulee taas kaikki perus rutiinit ruokailuun, urheiluun, nukkumiseen ja ylipätään koko elämään. Niinku sanoin, jollain tosi oudollatavalla kuitenkin ootan jo arkeen paluuta!

Viikonloppu oli semmonen niinku halusin mun kesäloman viimesen viikonlopun olevanki. Jotkut ois ehkä halunnu ryypätä ja rellestää (yleensä minäkin), mutta tälläkertaa olin ajatellu viettää laatuaikaa rakkaitten ihmisten kuten veljenpoikien, Nikon, kavereitten ja noh toki myös vanhempien kanssa. Just tälläsen viikonlopun mää sainkin. Lyhyesti mun loppuviikko sisälti kahvittelua lemppari misujen kanssa, leffailta ja kylmäkanapastaa Nikon kanssa, lenkkeilyä, blogausta, shoppailua, grillausta, futista veljenpoikien kanssa ja lisää laatuaikaa Nikon kanssa. Kuulostan nyt kauheelta tunteilijalta, mut omallatavallaan sitä oonki. Välillä on kiva vaan olla tärkeitten ihmisten kanssa ja hengähtää hetki. Viimeks tänään mietin että miks ihminen ei vaan osaa elää tässä hetkessä, yhtä päivää kerrallaan. Nauttia siitä mitä sillä hetkellä on, eikä yrittää kokoajan saada lisää. Pieniä risuja ja roskia lukuunottamatta, mulla on tällähetkellä hyvä polku mitä kulkee. Toisinsanoen voin hyvillä mielin ottaa vastaan alkavan lukukauden, syksyn ja sen mitä ne tuo mukanaan! Kivaa alkavaa viikkoo kaikille ja hyvää yötä munkin puolesta♥